Jännityspohdintaa (ja kauluri)

Oon tässä katsellut, kuinka iiiihania SNY-paketteja toiset on jo saaneet. Siis aivan upeita, hauskoja, pirteän keväisiä paketteja. Tuosta sivupalkin SNY-kuvan linkistä pääsee katselemaan, jos joku haluaa vilkaista.

Mua vielä jännityksessä pidetään, enkä millään malttaisi odottaa :-D
Onhan tässä vielä muutama päivä aikaa ennen viimeistä lähetyspäivää, eli voi se mennä ens viikkoon asti. Tai sitten saattaa tupsahtaa jo tälle päivää ilmotusta.

Omista lähetyksistäni parilleni en aio julkisesti paljastaa mitään. Sen verran voin sanoa, että kasannut olen, mutta en paljasta, joko olen lähettänyt. En halua paljastua liian aikaisin, ja yritänkin siis olla paljastamatta mitään ;-)

Jännä juttu kuitenkin, että minulle tulossaoleva paketti ei jännitä kuitenkaan niin kovasti, kuin se, mitä minun parini tykkää lähetyksestäni.
Ja ihan suoraan sanottuna, en malttaisi millään odottaa, että pääsee kasailemaan seuraavaa pakettia :-D

Tässä pohdintojeni ja odottelun lomassa oon yrittäny kutoa sitä mun oranssia puseroa eteenpäin. Aika hidastekoista ja pitkäveteistäkin.
Päätin tässä välissä tehdä serkkupojan kaulurinkin valmiiksi, kun ei siitä paria kerrosta enempää enää puuttunu. Täähän oli tarkotus saada kelkkailupuuhiin, ettei kaula palellu. Eipä niitä kelkkailukelejä taida enää tulla, mutta onpahan sitten ens talveksi valmiina odottelemassa.

Jälkimmäiseen kuvaan päätin taiteilla itselleni uuden naaman :-D

Näissä tunnelmissa jatkan odottelua...