*Huokailee*

Juu, siis tää täällä vaan huokailee.
Ja kutooki kyllä, kun ahaa-elämyksen koki :-D
Juu-uh, ahaa-elämys tuli eikä jättänyt rauhaan, vaikka pusero on edelleen kesken...

Mutta siitä ahaa-elämyksestä lisää myöhemmin ;-)

Serkkupoika kävi illalla hakemassa tuon kaulurin, jonka pari postausta aiemmin esittelin. On kuulemma juuri sellainen, kuin pitikin. Kiva kuulla <3
Samaiselle serkkupojalle oon parit sukat kutonu (kokoa 45, kai tuo ihan miehen koko on). Niin on tykännyt, että pääsin toissatalvena tekemään pyynnöstään sukat myös vanhemmilleen.
Aina vaan mieltä lämmittää, kun saaja tykkää ja arvostaa <3

Mua on vähän houkuteltu tekemään käsitöitä myyntiin, siis erääseen kauppaan tilimyyntinä. Mää en oikein tiiä. Toisaalta olis ihan kivakin, niin sais tehä kaikkia kivoja pikkujuttuja vaikka ei itsellä tarvetta oliskaan.
Mutta toisaalta taas, kun mää tykkään tehdä niin, että tiedän jo aloittaessa, kenelle teen. Sillon se tekeminen tuntuu mielekkäämmältä. Ja kun oikeasti saa vastaanottajaa ajatellen tehdä. Sillon ne on sydämestä tehtyjä <3
Ehkä mää haluan kuitenkin pitää harrastuksen harrastuksena. Ja tosiaan tehdä sydämestä juuri Hänelle (kuka nyt milloinkin onkaan kyseessä).
Siitäpä tulikin mieleeni, että voisin mää tehä isännällekki joskus jotain. Yhdet sukat oon hänelle kutonu tähän mennessä :-D
(Ei oo kuulemma tarvetta, kun äitinsä tekemät puserot ja sukat on edelleen hyviä...)
Lapsille oon toki tehnyt vaikka ja mitä. Kovasti aina pyytävät, mutta usein jäävät silti käyttämättä :-D

Mutta siis käsitöistä ei mulla ookaan tällä kertaa muuta asiaa...

Mutta se huokailu *huooooh*
Mää niin jännityksellä odottelen edelleen mun pakettia SNY:ltäni. Kuitenkin erittäin luottavaisin mielin. Oon huomannu, että kyllä Sinä täälläkin vierailet, olet siis olemassa ;-)
Ihanasta SNY:n lähettämästä e-kortista yritin aiemmin laittaa kuvan tänne. Mutta sitä joko ei pystyny, tai mää en osannu (jälkimmäinen on todellakin todennäköistä...)
Siinä oli ihanaisia, lämpimäisiä lapasia. Minulle, vilusormelle...

Tämä jännityshän se on suuri osa tätä SNY-rinkiä. Ja just se yllätysmomentti, millon tulee ja mitä tulee. Mää tykkään :-D
Muiden paketteja oon käyny kattelemassa moneen kertaan, ja huokailemassa. Aivan ihania on ollu kaikilla <3
Isännällekkin jatkuvasti hehkutan, kuinka on hienoja paketteja kulkenut. Ja että mitäköhän mulle on tulossa. Ja sitäkin, mitä itse aion jatkossa omalle parilleni lähettää :-D

Niin että tämmönen myöhäisillan "purkaus" tähän väliin :-D
Eihän vaan huomaa, että oon ekaa kertaa tässä SNY:ssä mukana :-D
Ja tuskinpa muuten jää viimeiseksi kerraksi. Ihanaa miettiä ja kasata paketteja. Mää muutenkin oon aina tykänny ylläreistä. Sekä saaminen, että antaminen on ihanaa. Toisen yllättäminen ja ilahduttaminen... se vaan tuntuu hyvältä.
Nyt sitten nukkumaan, ku huomenna tarvii taas töihin jaksaa <3