Viime viikonloppuna bongattiin jostain Facebookin osto-/myyntiryhmästä jonkun antavan ilmaseksi säkillisen itselleen tarpeettomia kankaita. Pääasiassa verhokankaita.
Vaikka matkaa oli n. 50km, niin päätin käydä ne hakemassa pois.
Sattuikin sitten niin, että poika alkuviikosta ilmoitti, että heillä on koulussa torstaina (tänään siis) vappujuhla ja sinne saa pukeutua. Samaan hengenvetoon hän kertoi tarvitsevansa viitan!
Eihän meillä semmosta ollu, mutta minähän laitoin mielikuvituksen töihin.
Ajattelin, että poika on kuitenkin jo melkein 9v. Tuskin kovin moneen kertaan viittaa tulee tarvitsemaan. Eli samahan se on tehdä semmonen, mitä tytärkin voi käyttää. Päiväkodilla onkin vappunaamiaiset huomenna, perjantaina.
Siinä vaiheessa, kun viitta oli valmis, tytär huomasin tarvitsevansa myös noidan mekon! Hän saikin juuri tuttavalta noidan lierihatun, niin olisi kivaa pukeutua noidaksi naamiaisiin.
Jälleen aivonystyrät töihin!
Viitan harmaa taustakangas on omista, käyttämättömistä verhoistani. Kaikki muut kankaat on niitä lahjoituksena saatuja.
Viitassa on siis tummansininen läpikuultava kangas pääll kaksinkertaisena, ja alla vähän jämäkämpi harmaa kukkakangas.
Mekossa on samaa tummansinistä läpikuultavaa yksi kerros päällä, ja alla violetti ohut kangas, hieman pilkottaa helmasta, kun yritin saada helmat epätasaiseksi.
Viitan kiinnitykseen nappasin tarranauhaa lasten pieneksi jääneistä hanskoista :-D
Malli on näissäkin vapaalla kädellä piirretty ja muotoutui matkan varrella. Ihan niin kuin useimmat mun käsityöni :-D
Nyt pidetään peukkuja, että viitta tulee ehjänä ja siistinä pojan naamiaisista kotiin, jotta pääsee tytär huomenna päiväkotiin esittelemään uutta asuaan <3
P.S. Valkeat, pitkät hiukset kuuluu tuohon hattuun, eivät siis ole tyttären omat :-D
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Mekot/hameet. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Mekot/hameet. Näytä kaikki tekstit
torstai 28. huhtikuuta 2016
tiistai 19. huhtikuuta 2016
Kurkkuoosi vs. ompeloosi
Juttuhan menee siis näin:
Neuloosista puhutaan paljon. Mutta mää kudon. Eli siis kutoosi...
Entäpä ku kyse onki virkkaamisesta? No tietty virkkuoosi...
Mutta ku mää oon aina innostunu molemmista vuorotellen, niin se on siis se kurkkuoosi!
Nyt vaan ei oo langat kiinnostanu juuri ollenkaan viime aikoina. Sukat olis kesken ja huivi olis kesken. Vaan ku ei niin ei...
Sen sijaan mulle iski ompeloosi!
Eräänä rauhallisena iltana itsekseni päätin ruveta googlettelemaan juttuja.
Ja mietiskelin mun kangasvarastoani. Mikä ei todellakaan oo mitenkään runsas :-D
Ei siellä ollu mitään trikoon tyyppistä, joustavaa.
Mutta eipä hätiä mitiä! Mulla oli tummansininen, melkein käyttämätön trikoopaita! Joka oli mulle liian iso!
Määhän kaivoin mun iänvanhan Archerin kaapista. Sama Archer, millä äiti teki jotain collegepukuja mulle ja mun veljelle jottain 20-25 vuotta sitten ;-)
Ja mää otin sen paidan. Piirtelin paperille jotain, leikkasin, neulasin sen paperin paitaan kiinni, leikkasin, ompelin, mallasin, ompelin, leikkasin, ompelin....
Ja tadaa!
Toi on mun päähän vähän väljä. Mut ei se haittaa! Se on just hyvä tuollaseksi ohkaseksi kotiulkoilupipoksi! Mullahan ei ollu ku neulepipoja aikasemmin ;-)
Tää on tehty siis kaksinkertaiseksi...
Mutta mitä sitten?
Ompeloosi puras pahemman kerran!
Eikä sitä kangasta tosiaan enempiä ollu.
Mutta olihan mulla se yks mekko, joka ei enää istunu mun päälle!
Mut ei mulla sitä enää oo :-D
Mun mekosta tuli tyttärelle pipo, panta/huivi sekä hame :-D
Nyt on kangas loppu, mutta ompeloosi kaivertaa edelleen kovasti...
Noh, tilausta on jo tehty ;-)
Tänään tuliki postissa yks tilaus. Löysin nimittäin hauskoja, leikattavia, silitysarkkeja. Joista siis voi leikata kuvioita ja kiinnittää ne silittämällä kankaaseen.
Ihan oli pakko heti testata. Mun pipoon eksyi sydämiä <3
Siis mahtavaa!!!
Nyt vaan ei malta millään oottaa, että kangastilaus kotiutuu huomenna! Ja sithän ne kankaat pitää vielä esipestä ja malttaa antaa kuivuakki.
Ei oo kärsimättömän hommaa ollenkaan :-D
Neuloosista puhutaan paljon. Mutta mää kudon. Eli siis kutoosi...
Entäpä ku kyse onki virkkaamisesta? No tietty virkkuoosi...
Mutta ku mää oon aina innostunu molemmista vuorotellen, niin se on siis se kurkkuoosi!
Nyt vaan ei oo langat kiinnostanu juuri ollenkaan viime aikoina. Sukat olis kesken ja huivi olis kesken. Vaan ku ei niin ei...
Sen sijaan mulle iski ompeloosi!
Eräänä rauhallisena iltana itsekseni päätin ruveta googlettelemaan juttuja.
Ja mietiskelin mun kangasvarastoani. Mikä ei todellakaan oo mitenkään runsas :-D
Ei siellä ollu mitään trikoon tyyppistä, joustavaa.
Mutta eipä hätiä mitiä! Mulla oli tummansininen, melkein käyttämätön trikoopaita! Joka oli mulle liian iso!
Määhän kaivoin mun iänvanhan Archerin kaapista. Sama Archer, millä äiti teki jotain collegepukuja mulle ja mun veljelle jottain 20-25 vuotta sitten ;-)
Ja mää otin sen paidan. Piirtelin paperille jotain, leikkasin, neulasin sen paperin paitaan kiinni, leikkasin, ompelin, mallasin, ompelin, leikkasin, ompelin....
Ja tadaa!
Toi on mun päähän vähän väljä. Mut ei se haittaa! Se on just hyvä tuollaseksi ohkaseksi kotiulkoilupipoksi! Mullahan ei ollu ku neulepipoja aikasemmin ;-)
Tää on tehty siis kaksinkertaiseksi...
Mutta mitä sitten?
Ompeloosi puras pahemman kerran!
Eikä sitä kangasta tosiaan enempiä ollu.
Mutta olihan mulla se yks mekko, joka ei enää istunu mun päälle!
Mut ei mulla sitä enää oo :-D
Mun mekosta tuli tyttärelle pipo, panta/huivi sekä hame :-D
Nyt on kangas loppu, mutta ompeloosi kaivertaa edelleen kovasti...
Noh, tilausta on jo tehty ;-)
Tänään tuliki postissa yks tilaus. Löysin nimittäin hauskoja, leikattavia, silitysarkkeja. Joista siis voi leikata kuvioita ja kiinnittää ne silittämällä kankaaseen.
Ihan oli pakko heti testata. Mun pipoon eksyi sydämiä <3
Siis mahtavaa!!!
Nyt vaan ei malta millään oottaa, että kangastilaus kotiutuu huomenna! Ja sithän ne kankaat pitää vielä esipestä ja malttaa antaa kuivuakki.
Ei oo kärsimättömän hommaa ollenkaan :-D
Tunnisteet:
Fiilistelyä,
Huivit,
Mekot/hameet,
Muita juttuja,
ompelua,
Pipot
keskiviikko 19. marraskuuta 2014
UFO! - Tai ei sittenkään
Jälleen yksi vakava ufo-uhka tehokkaasti torjuttu :-D
Oliskohan alkukesää ollu, ku päätin ruveta tekemään tyttärelle puuvillaista kesätoppia Novitan Tennesseestä.
Värinä vaalea liila ja työvälineenä Knit Pron pyöröt laminoitua koivua.
Ei ollu kiva yhdistelmä: liukas lanka ja liukkaat puikot. Jotenki oli raskasta tehä.
No mutta jossain vaiheessa toppi-suunnitelma muuttuikin tunikaksi, kun keksin kivan pitsikuvion helmaan.
Kun tunika alkoi olla sopivassa mitassa, ilmoitti tytär haluavansa mekon.
Siellä se on nyt korissa lojunu muutamankin sukka- ja kämmekäsparin ajan. Taispa se Revontuli-huivikin valmistua siinä välissä.
Tänään noiden "tikru"-sukkien jälkeen nappasin sen mekon taas työstettäväksi.
Ja tässä se nyt on:
Tämähän on silleen kiva malli, että joustaa hyvin. Kunhan tytär kasvaa, tämä toimii vielä tunikana vaikka farkkujen kanssa.
Eli pitäis mahtua päälle monta vuotta :-D
Oliskohan alkukesää ollu, ku päätin ruveta tekemään tyttärelle puuvillaista kesätoppia Novitan Tennesseestä.
Värinä vaalea liila ja työvälineenä Knit Pron pyöröt laminoitua koivua.
Ei ollu kiva yhdistelmä: liukas lanka ja liukkaat puikot. Jotenki oli raskasta tehä.
No mutta jossain vaiheessa toppi-suunnitelma muuttuikin tunikaksi, kun keksin kivan pitsikuvion helmaan.
Kun tunika alkoi olla sopivassa mitassa, ilmoitti tytär haluavansa mekon.
Siellä se on nyt korissa lojunu muutamankin sukka- ja kämmekäsparin ajan. Taispa se Revontuli-huivikin valmistua siinä välissä.
Tänään noiden "tikru"-sukkien jälkeen nappasin sen mekon taas työstettäväksi.
Ja tässä se nyt on:
Tämähän on silleen kiva malli, että joustaa hyvin. Kunhan tytär kasvaa, tämä toimii vielä tunikana vaikka farkkujen kanssa.
Eli pitäis mahtua päälle monta vuotta :-D
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)

