Nyt vain kastellaan ja odotellaan

Se on nyt valmis! Mun kasvimaaprojekti kasvihuoneen kera!

Kasvihuoneen sisältä löytyy kahdenlaisia tomaatteja, kolmenlaisia kurkkuja, paprika, piparminttu sekä basilika.
Yksi kurkuntaimista näyttää valitettavasti menehtyneen 😔
Mutta toisessa taas näkyy jo pikkuisia kurkun alkuja 😍
Tomaattejakin on jo kahdessa taimessa kypsymässä 😍

Ulkona minikasvimaalla kasvaa porkkanaa, salaatteja, sipuleita, lanttua, punajuurta, mansikoita, tilliä, persiljaa, ruohosipulia, herneitä, kesäkurpitsaa (toivottavasti selviävät eilisestä "ulkoistuksesta") sekä perunaa saaveissa.

Pakkohan kasvihuonetta oli vähän somistaakin, sekä sisältä että ulkoa 😁

Kukkasiakin kokeilin laittaa kasvamaan siemenistä, mutta ostin myös valmiina.

Nyt siis vain kastellaan, hoidetaan ja odotellaan 😍

Kesä ja kasvihuone

Heipä hei! Taas on puoli vuotta vierähtänyt 🙈

Tässä kevään ajan pakkolomaillessa innostuin ajatuksesta, jotta voisin taas monen vuoden jälkeen kasvatella itse jotain syötävää perheelle.
Voisin ekan kerran kokeilla ämpäriperunaa. Ja salaatti on ennenkin menestynyt meidän pihassa kasvatuslaatikossa. Kukatkinhan on kauniita, niistä vain en ole aiemmin välittänyt, kun ne houkuttelevat pörriäisiä.
Näille kasvatuksillehan riittäisi pari ämpäriä/saavia sekä pari kasvatuslaatikkoa. Tallissa varmaan onkin puutavaraa pariin laatikkoon.

Pian huomasin miettiväni, että olisihan se kiva kokeilla tomaattiakin kasvattaa. Suunnittelin jo hankkivani kasvihuoneen. Sellaisen ihan pikkuruisen, telttatyyppisen, joka kesäksi kootaan pihalle ja talveksi kerätään pois.
Seuraavaksi löysin itseni tekemästä taimitilausta. Eihän tomaatit enää olisi siemenistä ehtineet. Tietenkään en voinut tilata vain paria tomaatintainta, kun toimituskulut jo maksavat enemmän kuin taimet. Ostoskoriin eksyi myös kurkkua ja paprikaa. Ja tilaus lähti!

Rupesin sitten miettimään, että missäs minä ne tulevat taimet säilön täällä sisällä siihen asti, että voin ne viedä ulos. Luntakin oli vielä puoli metriä maassa. Eihän niitä voi noin vain pöydällekään jättää ikkunan eteen, sillä kissoja kiinnostaisi liikaa. Selailin verkkokauppoja ja löysin näppärän "minikasvihuoneen", joka oli käytännössä vain hyllykkö ja muovihuppu. No sehän meni heti tilaukseen.
Niin, ja ne siemenetkinhän piti tilata, kun ei paikallisesta kyläkaupasta saa.

Hmm... Riittääköhän se pikkuruinen kasvihuone... Sehän oli kooltaan 143x143cm, seinillä muutama hylly. No juu, pakkohan se on riittää, kun ei päivärahoista muuhunkaan riitä. Eihän sitä edes tiedä vielä, kiinnostaako kasvattelu enää ensi kesänä, niin ei kannata paljoa investoida.

Tässä vaiheessa isäntäkin puuttui asiaan. Kysyi, paljonko se pikkuinen kasvihuone maksaa. Ja seuraavaksi kysyi, paljonko se kasvihuonekalvo maksaa.
Totesi, että onhan sitä puutavaraa tuolla tallissa sen verran, että kyllä kai niistä yksi kasvihuone saadaan kasattua. Jatkoi vielä, että siitä tulee sitte vähän isompi, se on 5-metristä se lankku.

Ja nyt seuraa kuvapläjäystä tästä projektin edistymisestä:

"Minikasvihuone" 

Yrttipenkki

Kasvihuoneen runkoelementit 

Tänne tulee mun kasvimaa, vieressä on myös viinimarjapensaita (3 mustaa ja 1 punainen) 

Ensimmäisiä esikasvatuksia

Kukkasia, retiisiä, vihersipulia, perunaa

Runko pystyssä

Alue alkaa hahmottua

Runko öljyttiin puuöljyllä

Pihan istutusalue muodostuu yrttipenkin ympärille:

porkkanaa, salaattia, lanttua, punajuurta, sipulia, ämpärit ja saavit

(mansikantaimet oon tilannu kahteen tyhjään laatikkoon) 

Ihana ❤️

Taimet olivat saapuessaan melko huonovointisia. Olivat Matkahuollon mukana pyörineet laatikossaan ihan mukkelismakkelis 😔

Loppujen lopuksi menetin vain molemmat kasvihuonekurkut ja yhden tomaatin. 

Tilasin jo kasvihuonekurkun siemeniä. Elättelen toivoa, että ehtisin saada siemenistä uudet taimet noiden menehtyneiden tilalle.
Tänään on suunnitelmissa asentaa kalvo kasvihuoneen päälle. Jännittävää puuhaa!

Olin orientoitunut henkisesti siihen, että minulla on hyvin aikaa hoidella kasvihuonetta ja kasvatuksiani kuntoon, kun lomautukseni kestää juhannukselle saakka. Eipä se niin mennytkään. Aloitankin työt jo ensi keskiviikkona. Eiköhän minulle silti jää vielä aikaa harrastaakin 😊

Kesälomapuuhastelua

Lapset on kesälomalla. Isäntä on kesälomalla. Mullaki oli viime viikko kesälomaa ja tällä viikolla on ollut 4 vapaapäivää perään.

Jotain on tullut puuhasteltuakin.
Ompelin kassin Kesäkassi 2017 -vaihtoon. Tämän kassin sai Leena. 

Vähän isomman mittakaavan projektiakin tuli tehtyä.

Tuossa aiemmin kesällä päätin kaivaa komerosta maalitörpön ja maalata meidän pihaterassin.

Eikös vain tullutkin nätti 😍
Mutta nyt kävi niin, että tuossa tuo pikkuterassi nököttää tyhjillään keskellä pihaa.
Uusi käyttötarkoitus tuolle pitäisi kehitellä. Olisiko teillä ideoita?

Tuo pöytäryhmä varjoineen sai nyt nimittäin uuden paikan.

Tässä näkyy lähtötilanne:

Ja tältä tämä näyttää nyt:

Nyt kun piha on valmis, onkin hyvä lähteä tekemään 3 pitkää työpäivää ja sen jälkeen päästään pienelle lomareissulle.

Repun minulle tekemä kesäkassi on jo pakattu, juuri sopiva kuljettamaan koko perheen vitamiinit, särkylääkkeet, laastarit, puhdistusaineet ym. mitä pitää varuilta mukaan ottaa 😁

Itse asiassa kävi niin, että yksi aiemmista kesäkassivaihdoista saamistani kasseista sai kunnian kuljettaa minun vaatteeni reissuun.
Lisäksi kesäkuun SNY-paketista saamani kassi lähtee myös mukaan 😊

Nyt nukkumaan, jotta jaksaa taas aamulla töihin 😊

Joulu tulee... joulufiilis ainakin!

Lintusia oon tarkkaillu pihalla.
Oon huomannu, että gourmet-siemensekoituksesta pähkinät ja auringonkukan siemenet on herkkua. Mukana olevat kauran ja vehnän jyvät jää syömättä...
Talipallot menee, mutta ei kovin joutusaan.

Pähkinät on se menevin herkku. Närhet siitä tykkää kans. Niitäki näkyy monesti jopa kolme yhtä aikaa.
Hauska katsella, kuinka ovat sulassa sovussa ruokailemassa. Närhet ja pikkulinnut. Yllättäen myös orava mahtuu mukaan.

Yleisimmät vieraat ovat talitiaiset, sinitiaiset, hömötiaiset ja pikkuvarpuset.
Myös punatulkkuja meillä kävi aiemmin paljon. Kunnes loppuivat auringonkukan siemenet. Ei niitä ollut tuossa paikallisessa kaupassakaan. Siksi jouduttiin ostamaan tuota gourmet-sekoitusta...
Sillonpa lähtivät punatulkutki, ilmeisesti paremmille apajille.
Nyt meillä on jälleen auringonkukan siemeniä tarjolla. Ovat jo punatulkutkin löytäneet takaisin <3

Viherpeippojakin pari näin kerran vieraisilla lintulaudalla.
Yhtenä päivänä tyttären kanssa katseltiin jopa vitivalkoista kärppää, mustine hännänpäineen, pihassa ja portaillakin pyörimässä. Yrittiköhän tuo sisälle asti kylään?
Karkasi mokoma, kun ikkunalle kiivetessään törmäsi mun naamaan ikkunan toisella puolella :-D
Vaan säikähdin siinä minäkin, kun juuri yritin tihrustaa ikkunasta portaille, että mihinkä se kärppä menikään :-D

Ei tuo "ravintola" oo oikeesti kallellaan, vaikka kuvassa siltä näyttääki. Kyllä nyt on kuvaaja ollu kierossa :-D
Isäntähän tuon ruokailukatoksen meijän pihaan teki. Minähän se taisin siitä vähän puhuskella kyllä...
Oli tuo 9-vuotiaski mukana ruuvaamassa kattopeltejä ja poraamassa ripustuskoukkuja kiinni. Sai tehä isänsä kans miesten juttuja kahen kesken <3

********************************************

Ja koskapa meille ilmestyi tonttukin leikkimökin kuistille tarkkailemaan meijän perheen elämänmenoa, päätin että nyt on aika käynnistää ilmoittautuminen JOULULAHJAVAIHTOON!

Vaihto ja ohjeistus löytyy sieltä mun toisesta blogista, Sadun Joulu.
Menkääs kurkkimaan ja osallistumaan!

No niitä pipojahan mää...

Muutama pipo tuli ommeltua taas... Aikuisten ja lasten...
Meinasin jo, etten kehtaa enää ees tänne laittaa näitä näkösälle... Mut sit mää aattelin, että sitä vartenhan mulla tää blogi on :-D

Ja ku kankaat meinas loppua, hoksasin tehä ns. kääntöpipoja! Vuori on siis eriväriä, ja pipoa pystyy käyttämään kumminkin päin.

Sinisävyisessä tähtitrikoossa on kääntöpuoli musta.
Pinkistä tähtitrikoosta löytyy käännettäessä oranssi.

Tuota oranssi-pinkkiä kääntöpipoa ruvettiin vitsailemaan lasten kans, että jospa iskä laittaa sen viikonloppuna hirvimettille!
Lapsilla huvitti kovasti :-D

Siinäpä sitte isäntä mainitsi, että olis kyllä ihan kiva ku olis mettille vähän ohkasempi pipo, ku nykysellä meinaa tulla turhan lämmin.
Vähän jo ehdottelin, että pitäiskö mun kangastilaus tehä... Isäntä lähti vitsailuun mukaan ja kaivoi netistä kuvan, joka piti kuulemma laittaa sitte siihen pipoon.
Voin sanoa, että kuva oli semmonen, että tuskin edes kuvitteli mun oikeesti semmosta rupeavan väsäämään :-D

Mutta arvatkaas, kelle iski inspiraatio!?!
Minähän aloin miettiä, että on mulla tuota oranssia vielä sen verran, että saa siitä pipoon päälykankaan. Mutta mitähän vuoriksi?
Kattelin, että mulla on ohutta viskoositrikoota mustana. Puuvillatrikoita oon tykänny käyttää pipoissa, mutta ehkäpä se viskoositrikoo isännän pipon vuoriksi kävis.

No minähän otin ja leikkasin pipokappaleet, ompelin pipon, tulostin sen isännän etsimän kuvan netistä, leikkasin, suunnittelin, mallasin ja piirsin kalvolle, leikkasin, silitin...
Olihan se kyllä ihan mahotonta räpellystä ja värkkäämistä, mutta kyllä me ollaan nyt molemmat tyytyväisiä lopputulokseen!!!

Tää on sit vain tää yksittäiskappale! Enempää en tee!
Syistä, että: Kuva on "törkeesti" lainattu netistä, siinä on tuo Volvo, ja tää oli aika itaraa hommaa :-D


Kyllä nyt joutaa nukkumaan hyvillä mielin :-)

Mun kaappi

Määpä sain tässä yhtenä päivänä sähköpostia, mun Salaiselta NeuleYstävältäni <3
Mukana oli aivan ihana ja upea sukkaohje! Kiitokset siitä!

Tuli kova halu aloittaa ne sukat heti! :-D
Mietiskelin, että mulla ei kylläkään oo sopivaa lankaa, yksväristä 7 Veikkaa tarpeeksi :-D
Kaupan kautta tulin kotia ja nyt on sopivaa lankaa.

Mutta en mää oo nyt jaksanu kutoa oikeestaan mitään. Töitä on nyt riittäny tämmöselle osa-aikaselle työntekijälle vähän enemmän, ja kotiasiatki on menneet aika hektistä tahtia. Väsyttämään on pistäny.
Pojalle pieni muksahdus oli koulussa yks päivä sattunu, ja rupes illalla itkemään päänsärkyä ja oksensikin. Eli siinä meni yö valvoessa ja lasta vähän väliä herätellessä. Onneksi meni sillä ohi, ettei tarvinnu päivystykseen lähtä kuskaamaan.
Ja tyttö tässä on korviaan potenut marraskuisen vesirokon jälkeen. Nyt alkoi taas alkuviikosta valittaa korvakipua. Siinä oli taas miettimistä ja järjestelyä, että missä käytetään näytillä ja millon ja kuka käyttää... Onneksi ei ollut tulehdus uusinut, vaan vaikkua oli vain kertynyt niin paljon.
Ja siinä vielä samaan syssyyn työpäiviä ja lasten hoitoaikailmoituksia sunmuuta.
Onneksi nyt on kaks päivää vapaata, lauantaina vielä lyhkänen työpäivä ja sit on reilun viikon mittainen TALVILOMA!!! Ja vielä samaan aikaan ku lasten hiihtoloma <3

Mut arvatkaas vaan mikä oli fiilis, ku eilen töistä tullessani näin isännän tuunanneen meidän CD-levyille alunperin tehtyä seinäkaappia!
Siis tää kaappi on isännän tekemä. Massiivipuuta ja tummahkot savulasit. Tässä oli neljä tasoa, ja tää oli vielä eilen aamulla ihan täynnä CD-levyjä.
Mut eipä oo enää!
Sanotaas nyt vielä, että tuo alapuolella oleva kaappikin on isännän tekemä. Alunperin tehty lasten hoitopöydäksi esikoiselle. Päällä oli irrotettava puinen taso, mutta se on poistettu käytöstä jo vuosia sitten.
Niin juu, ja vielä tuo mun kaapin päällä oleva puinen radiokin on isäntä tehny joskus, olikohan ala-asteella. Ja ihan on toimivaksi kapistukseksi tehty, tämän hetkistä toimivuutta en tiiä :-D

Ja sit vielä tuo pieni kulmahylly tuossa mun "harrastekaapin" vieressä on mun isän tekemä <3
Hänkin joskus innostui jotain puutöitä kokeilemaan. Makkarissakin meillä on yksi isän tekemä seinähyllykkö <3

Mut kattokaas ny!

****************************************************

Sitte vielä pikkuinen mainos:

Silmukkanarkoosin blogissa on synttäriarvonta käynnissä. Menkää ihmeessä joutuin osallistumaan!

*KLIKS*

Jutustelua perheen kesken

Tytär (6v) ja poika (8v) istuivat eilen illalla piirtämässä. Äiti kutoi sohvan nurkassa ja isä katsoi telkkaria toisella sohvalla.

Poika: "Mitä sää piirrät?"
Tyttö: "Emmää vielä tiijä."
Poika: "Miten sää sitte piirrät koko ajan, etkä muka tiijä, mitä sää piirrät?"
Tyttö: "No kuttoohan äitiki aina jotaki, vaikka se ei tietäskään, mitä se kuttoo! Eikö nii, äiti?"

No joo, ehkä jokusen kerran on lapset kyselly, mitä mää kudon, ja oon vastannu "Emmää vielä tiijä". Ei vaan voi aina tietää, tuleeko siitä sukka vai säärystin vai lapanen vaiko jopa pipo :-D
Isäntä ainaki on jokaikisestä sukanvarresta sitä mieltä, että "Tulleepa kiriä pipo" :-D

Isännälle, vihdoin!

Monesti oon aikonu isännällekki sukat tehä. Vaan ei oo tullu tehtyä.
Tai no oon mä ihan kutomisharrastuksen alkuaikoina yhdet tehny, mutta malli ei ollu kauheen hyvä saapassukkaan.
Ja Isäntä ei muuten villasukkia käytä, ku vain kumppareissa.
Eikä niihinkään oo kuulemma tarvetta ollu, ku äitinsä tekemiä on parit vielä ihan käyttökelpoiset.

Mutta nyt mää ne sukat tein. Enkä vain aikonu ;-)

Eli 7 Veikan Nostalgiaa, sekä mustaa 7 Veikkaa. Molemmat langat on muualta saatuja.
Meinasin ensin jättää julkaisun myöhemmäksi, mutta tänään tuli puheeksi nämä sukat erään ihmisen kanssa, niin päätin kuitenki julkaista jo nyt.

Nämä on nyt oikein tunteella ja hartaasti ja viimesen päälle huolellisesti tehty. Kolme viikkoa näitä tikkusin :-D

Näiden jälkeen oon ehtiny tehä tyttärelle aika mielenkiintoisella väriyhdistelmällä ns. räsymattosukan. Pari sille puuttuu vielä.

Ja voi olla, että puuttuu vielä jonkin aikaa...
Saatiin erään toisen blogittaren kanssa pieni "älynväläys". Ruvettiin semmoseen pienimuotoiseen yhteisprojektiin.
Tarkotus oli tehä samanvahvuisesta langasta, samankokoisilla puikoilla ja samoilla silmukkamäärillä jotain tiettyä ja sitten katsoa, mitä saatiin aikaan :-D

Ideahan lähti siitä, ku kumpiki oli suunnitellu jotain samantyylistä, ja silmukkamääriä mietittiin. Kuinka paljon loppujen lopuksi käsiala yms. vaikuttaa lopputulokseen?
Noh, siinähän kävi niin, että pienen laskuvirheen vuoksi aloitussilmukkamäärät ei ookaan nyt samat, mutta nähtävästi se käsialaero on niin iso, että parempi olikin laittaa eri silmukkamäärät :-D

Tästä lähdin minä liikkeelle:

Jatkoa seuraa myöhemmin ;-)

Äitienpäivä 2015

Meillä oli lapset koulussa ja päiväkodissa tehneet jotain ylläriä äitienpäiväksi.
Tytär laski öitä keskiviikosta asti, milloin on äitienpäivä <3

Aamulla koin sitten kivan herätyksen :-D
Kahdeksan jälkeen alkoivat muksut ravata makkarissa herättämässä mua.
"Äiti herätyyyysss!!!"
"Äiti joko nää herräät?"
"Äiti nouse jo ylös!"
"Äiti me halutaan tulla jo pellaamaan Xboxia!"

Eli kyse oli siitä, että poika sai toissapäivänä synttärilahjaksi Xbox-pelikonsolin, ja meillä on pelit ja telkkarit meidän makkarissa.
Muksuilla oli vain kiire päästä pelaamaan, ja isänsä oli ilmeisesti sanonu, ettei saa tulla ku äiti nukkuu vielä :-D

No annoin kuitenki luvan tulla pelaamaan. Ja tyttö kysyi silmät kirkkaana: "Saahaanko me laittaa silti äänetki päälle?"

<3

Mutta kyllä mua sitten lahjottiinkin, koruilla <3

Ensin toi tyttö oman yllärinsä:

Ihanat <3 . Olivät päiväkodilla teettäneet tuollaset kauniit kuvatkin kortteihin <3

Sitten oli pojan paketin vuoro:

Upeita, eikös totta?

Aamukahvin kanssa syötiin sitten sitä eilistä synttärikakkua :-D

Isäntä lähti kahvien jälkeen mun veljen kans Ylikiiminkiin autonhakureissulle. Velipoika tartti työauton itselleen, ja ihan kivan saivatkin :-)
Tässä välissä käytiin lasten kanssa kolmestaan siinä kivassa paikallisessa merenrantaravintolassa syömässä oikein herkulliset jätskiannokset.

Reissusta palatessaan isäntä toi mulle vielä yhden äitienpäiväyllärin: amppelimansikan.
Eikös olekin suloiset pinkit kukat?

Toivottavasti teillä muillakin on ollut mukava äitienpäivä <3