keskiviikko 18. kesäkuuta 2014

Auringonpilkahdusta

Vaikka tänään ei ulkona oo auringosta ollut tietoakaan, ennen kuin pari pientä pilkahdusta illalla, niin mielessä se on paistanut koko päivän :-)

Silmukan Ytimestä -haasteessa oli siis tässä kuussa aiheena AURINKO.
(Mainitsen vielä, että haasteeseen ja "äitiblogeihin" on linkit tuossa oikeassa sivupalkissa.)
Samalla haasteen ylläpitäjät, Pipon ytimestä ja Silmukan saalistus -blogit, lupasivat järjestää arvonnan haasteen suorittaneiden kesken. SY-haastehan on täyttänyt jo kokonaisen vuoden.
Vielä kerran: Suuret onnittelut ihanalle haasteelle, sekä haasteen "äideille" <3

Aamulla tosiaan iski se inspiraatio. Päätin tehdä oikein aurinkoisen hellehatun tyttären ystävälle syntymäpäivälahjaksi.
Joten kaivoin keltaisen ja oranssin kerän Marks&Kattensin Sommargarn-puuvillalankaa ja 3,5mm virkkuukoukun, ja aloin töihin.
Kun sitä lankaa vielä jäi molemmista keristä, päätin tehdä settiin kuuluvan, kaulassa kannettavan säilytyspussukan aurinkolaseille.

Pahoitteluni kuvien huonosta laadusta. Kamerasta päätti akku loppua heti kahden kuvan jälkeen.
Mutta eiköhän näistä tarpeeksi selvää saa.

Näettekös te näissä auringonpilkahduksen?



Olipas se mukava taas saada jotain aikaan, jopa ihan valmiiksi asti.
Ja vielä näin nopeasti :-D

Pikku-kämmi ja inspistä

Tirskis :-D
Oon tässä katellu, kun monet on omille blogeilleen tilannut ilmaiset käyntikortit.
Pitkään mietin, että olispa hauskat, mutta ei mulla taitais niille olla käyttöä.
Eilen sitten päätin, että samapa se on tilata. Ei niissä mitään häviäkään, kun kerran ilmaiseksi saa...
Kunnes sitten sähköpostiin saapuneesta tilausvahvistuksesta huomasin, että tulikin tilattua postikortit :-D

No, mitäpä siitä. Mahtuupahan enemmän tekstiä saatteeksi, jos lahjan mukana kortin laitan :-D
Voi tietysti olla, että postikorteille on muutenkin enemmän käyttöä.

Ja iskihän se aurinko-inspiraatiokin, ja koukku pääsi suihkimaan.
Siitä lisää myöhemmin, kuvien kera ;-)

tiistai 17. kesäkuuta 2014

Tänään ei tuu kuvia

Hah, ei oo kauheen kuvauksellinen olo tällä hetkellä. Vaan ei mulla mitään kuvattavaakaan olis :-D

Viikonloppuna tuli valvottua yks yö vatsakipuisen ja oksentelevaisen esikoisen kanssa. Meni onneki helpolla ohi, ihan puolessa päivässä.
Maanantain kävin töissä. Pääsi työkamukin huilimaan viikon työputken jälkeen.
Ja mitäpä luulette, mikäs se päätti eilenillalla iskeä sekä mulle, että isännälle?
No se vatsatautipa hyvinkin :-(
Vähän on tämänpäivän ollu vetämätön olo, ja joka paikkaa kolottanu niin maan pe******sti!
Hohhoijaa.

Kyllä tässä jo pikkuhiljaa tuntuis elämä voittavan. Vähän on saatu jo syötyäkin, ja kahvitkin juotiin.

Mutta mutta... Tyttöhän on vielä toistaiseksi säästynyt tältä taudilta. Se jää nähtäväksi, kuinka kauan menee, että se hänellekin tulee.

Siinäpä ne kuulumiset.
Sitten kivempaa asiaa.

SY-haasteessa (Silmukan ytimestä, tarkempaa tietoa oikeassa sivupalkissa) on tässä kuussa aiheena aurinko. Ja mulla on inspiraatio hukassa. No, on mulla yks idea olemassa, mutta ei viittis tässä kuussa kovin hepposella työllä osallistua, sillä tässä kuussa on myös arvonta osallistujien kesken. SY-haaste on saavuttanut kunnioitettavan yhden vuoden iän. Paljon onnea!

http://piponytimesta.blogspot.fi/2014/06/silmukan-ytimesta-haaste-62014-synttarit.html 


Käykääpä myös osallistumassa juhannusarvontaan Neula ja vasara -blogissa!

http://neulajavasara.blogspot.fi/2014/06/keskikesan-yllatysarvonta.html 

Tämmöstä tänään.
Huomenna, ellei tytär sairastu, saavat lapset mennä päiväkotiin pitkästä aikaa. Tylsistyvät reppanat kotona :-(
Saikkupäivää vietetään isännän kanssa. On sen verran heikko vointi vielä, ettei uskalla ajatellakaan töihinmenoa huomenna...

sunnuntai 15. kesäkuuta 2014

Kesäpäivä kotosalla

Jopas onkin ollut mukava ja kaunis päivä.
Käsitöitäkin oon tehny. Paita on tämän päivän aikana edistyny ihan huimasti, 10 reikäkerrosta :-D
Myös tyttären Fluormania-säärystintä tein muutaman kerroksen verran.
Sain jopa pääteltyä langat niistä vihreistä sukista, jotka oon jo ajat sitten täällä esitellyt :-D

Aurinko on tänään paistanut melkein koko päivän, ja välillä on vähän ripsautellut vettäkin. Sateenkaarta ei bongattu, vaikka olosuhteet olikin otolliset muutaman kerran.

Isäntä leikkasi nurmikon ekan kerran tälle kesälle. Olikin se jo ehtinyt pitkäksi.

Aurinkoinen ja sadekuuroinen päivä, sekä vastaleikattu nurmikko inspiroivat ulkotöihin.
Laitettiin vihdoin ja viimein salaattien ja yrttien siemeniä kasvamaan. Kasvatuslaatikot haluaisin vielä maalata valkoisiksi:




Innostuin sitten räpsimään vähän kuvia meidän pihastakin.

Näissä kuvissa näkyy punainen puuliiteri tuolla puiden keskellä. Sen ja tuon ison pihlajan välistä tulee tie meidän pihaan.
Ekassa kuvassa näyttäis jopa näkyvän tuolla pieni omenapuun alku, näettekö? Itse olen sen siemenestä kasvattanut, ja hienosti näyttää kasvavan, kolmatta kesää ulkona :-)

Tässä vähän näkymää portailta kuvattuna. Lasten hiekkalaatikko ja keinut näyttääkin joka kuvassa jäävän trampoliinin taakse piiloon, mutta sellaisetkin löytyy :-D



 Pihan perältä löytyy viinimarjapensaita, raparperi, matonpesuamme sekä "nuotiopaikka". Nuotiopaikka on vain tuollainen rautaputkesta väsätty alusta. Sen ympärille olis haaveissa saada jonkinmoista grillikatosta joskus rakenneltua.


Tässä vielä lasten leikkimökki pihlajan varjossa:

Pyykkiäkin oon saanu tänään pestyä kolme koneellista. Onneksi on kuivausrumpu :-D

Lapset meni reippaasti nukkumaan tänä iltana. Itsekin, jos suihkussa kävis, ja uskoakseni tulee uni tavallista helpommin.
Viime yö tuli nimittäin valvottua vatsakipuisen ja oksentelevan esikoisen kanssa :-(
Onneksi ei sen pahemmaksi äitynyt tuo tauti, ja toivottavasti me muut selvittiin täysin ilman.
Huomenna on taas työpäivä. Se on siis viikon kesäloma nyt vietetty.

Pohdintaa omaksi "iloksi"

Tuossa erääseen kommenttiin vastailin, niin päätin tätä asiaa kirjotella ihan omaksi muistiinpanokseni.
Eikä tietenkään haittaa, vaikka te muutkin luette. Tai vaikka kommentoittekin :-D
En mää tätä tarkota valitukseksi, enkä säälinhauksi. Kunhan vaan kirjottelen, niin voin myöhemmin tarvittaessa palata näihin tämänhetkisiin tuntemuksiin...

Tällä hetkellä tämä kipuilu/jumittelu on siinä pisteessä, että jumitukset tuntuu semmosilta "normaaleilta" jumituksilta.
Eivät siis nyt tee tokkuraisuutta, ahdistuneisuutta, alakuloa/väsymystä, tai muutakaan kummallista.
Onhan se tottakai väsyttävää ja uuvuttavaa, kun jumit/pakotukset/yms. vaivaa taukoamatta yli 1,5v.
Mutta tällä hetkellä tilanne ei siis oo paha.

Paitsi, että kutomaan en uskalla. Vielä.
Vaikka halua olis kovasti.
Kun toisaalta mulle olis tärkeää opetella rentoutumaan. Sekä mieleltäni, että kropaltani.
Ja se kutominen on mulle mieltärauhoittavaa, tyhjentävää puuhaa. Tykkään kovasti.
Sillon ku nämä vaivat alkoivat, olin puolisen vuotta ilman käsitöitä. Lääkärit ja fysioterapeutit kyllä toimitti, että ehdottomasti saan kutoa sen puitteissa, kuin pystyn. Ja kannattaakin. Kun se kuitenkin on eräänlainen henkireikä ja lempipuuhaa. Niin kauan, kuin saan rauhassa kutoa (lapsilta) :-D

Huomasin silloin, että jumitukset, ja myös mieli, alkoi hellittää vasta sen jälkeen, kun uskaltauduin taas aloittelemaan käsitöitä.
Vaikka ei tämä sen jälkeen oo päivääkään ollut kunnolla terve, tämä kroppa. Välillä parempana, välillä huonompana.

Niin juu, mullahan siis turvotti silmäluomiakin, ja kasvojen alue tuntui inhottavan pakottavalta. Ei siis mitenkään kipeä, vaan kummasti pakottava, välillä puutuneenoloinen. Ei sitä edes osaa selittää.
Mitään allergiaa mulla ei pitäis olla. Sitäkin on tutkittu. Ja allergialääkekuuriakin on joskus näihin vaivoihin kokeiltu, eikä auttanu.
Näiden takiahan kävin nyt siellä hammaslääkärissä, eikä ollu vikaa. Eikä myöskään poskionteloissa. No, hieman oli siellä turvotusta, mutta niin on ollut ennenkin.
Nyt oon kuitenkin muutamana päivänä ottanu Heinixiä (allergialääke). Kas kummaa, pää ei tunnu niin tukkoiselta, eikä silmäluomia ole turvottanu. Ennen ku taas tänään. Eilen en muistanu ottaa Heinixiä.
Oliskos kuitenkin niin, että nyt on niin paljon siitepölyä ja muuta moskaa ilmassa, että se vaikuttaa minullakin. Siis minulla, kenellä ei mitään allergiaa ole :-O

Huolimatta tästä "käsityötauosta", oon kuitenkin ommellut jotain kivaa. Sitä en ookaan tehnyt pariin vuoteen ollenkaan. Sitäkin ennen tosi vähän.
Oon kuitenkin tyytyväinen lopputulokseen, ja ylpeä itsestäni :-)
Sen lopputuloksen saatte ehkä nähdä vähän myöhemmin ;-)

Näissä tunnelmissa jään pohtimaan, ja yritän opetella rentoutumaan ;-)

Ai joo, pyykit pitää vissiin laittaa ensin kuivumaan...

tiistai 10. kesäkuuta 2014

Ei mittään vikkaa

Tuli siis käytyä siellä hammaslääkärillä - ei vikkaa.
Tarkistutin samalla poskiontelot - ei vikkaa.
Juttelin terkkarille näistä selkä-niskavaivoistakin. Päätettiin sitten varata vielä lääkärille aika. Jospa parin viikon päästä alkais edes jotain selvyyttä löytyä...

Noh, toisaalta helpottaa, ettei hampaista löytyny vikaa.

Voi ahistus, hammaslääkäriin :-(

Eli päätin kuitenki soittaa hammaslääkärille.
Tuo sama hammas, jonka reunasta n. kuukausi takaperin poistettiin murtunut muru, ja paikattiin. Ien on samasta kohtaa taas turvonneen ja ärtyneenoloinen.
Sain ajan vielä tälle samalle päivälle.
Toivottavasti tuo hammaslääkäri ehtis vilkasta samalla tuon toisen puolen alahampaan, joka mulla myös epäilyttää. Siellä on semmonen rako, jonne jää kaikki ruuanmuruset jumiin, eikä niitä meinaa saada millään konstilla pois.

Hyvähän se on päästä tarkistuttamaan hyvissä ajoin.
Ongelmanahan on vain se, että mä pelkään siinä tuolissa. Tai no en enää nykyään kauheesti pelkää, ku tutulle hammaslääkärille pääsen. Mutta mä jännitän siinä niin kamalasti. Puristan käsinojia rystyset valkosena. Sitten tuntuu, ettei saa pidettyä suuta auki. Leukaperät alkaa täristä.
Ja siinä vaiheessa viimeistään alkaa pukata paniikkikohtausta.

Huoh!
Jospa sinne ei mitään isoa operaatiota tarttis tehä, ja pääsis taas suht helpolla pois.

Poskiontelotki voisin samalla käydä tarkistuttamassa, mikäli meidän tk:ssa sattuu olemaan paikalla joku, joka pystyy katsomaan. Tää ku on vaan sellanen "sivutoimipiste", jossa ei toimintaa oo ihan täysipainosesti.

Voihan jännitys ja ahistus... :-(