Pohdintaa omaksi "iloksi"

Tuossa erääseen kommenttiin vastailin, niin päätin tätä asiaa kirjotella ihan omaksi muistiinpanokseni.
Eikä tietenkään haittaa, vaikka te muutkin luette. Tai vaikka kommentoittekin :-D
En mää tätä tarkota valitukseksi, enkä säälinhauksi. Kunhan vaan kirjottelen, niin voin myöhemmin tarvittaessa palata näihin tämänhetkisiin tuntemuksiin...

Tällä hetkellä tämä kipuilu/jumittelu on siinä pisteessä, että jumitukset tuntuu semmosilta "normaaleilta" jumituksilta.
Eivät siis nyt tee tokkuraisuutta, ahdistuneisuutta, alakuloa/väsymystä, tai muutakaan kummallista.
Onhan se tottakai väsyttävää ja uuvuttavaa, kun jumit/pakotukset/yms. vaivaa taukoamatta yli 1,5v.
Mutta tällä hetkellä tilanne ei siis oo paha.

Paitsi, että kutomaan en uskalla. Vielä.
Vaikka halua olis kovasti.
Kun toisaalta mulle olis tärkeää opetella rentoutumaan. Sekä mieleltäni, että kropaltani.
Ja se kutominen on mulle mieltärauhoittavaa, tyhjentävää puuhaa. Tykkään kovasti.
Sillon ku nämä vaivat alkoivat, olin puolisen vuotta ilman käsitöitä. Lääkärit ja fysioterapeutit kyllä toimitti, että ehdottomasti saan kutoa sen puitteissa, kuin pystyn. Ja kannattaakin. Kun se kuitenkin on eräänlainen henkireikä ja lempipuuhaa. Niin kauan, kuin saan rauhassa kutoa (lapsilta) :-D

Huomasin silloin, että jumitukset, ja myös mieli, alkoi hellittää vasta sen jälkeen, kun uskaltauduin taas aloittelemaan käsitöitä.
Vaikka ei tämä sen jälkeen oo päivääkään ollut kunnolla terve, tämä kroppa. Välillä parempana, välillä huonompana.

Niin juu, mullahan siis turvotti silmäluomiakin, ja kasvojen alue tuntui inhottavan pakottavalta. Ei siis mitenkään kipeä, vaan kummasti pakottava, välillä puutuneenoloinen. Ei sitä edes osaa selittää.
Mitään allergiaa mulla ei pitäis olla. Sitäkin on tutkittu. Ja allergialääkekuuriakin on joskus näihin vaivoihin kokeiltu, eikä auttanu.
Näiden takiahan kävin nyt siellä hammaslääkärissä, eikä ollu vikaa. Eikä myöskään poskionteloissa. No, hieman oli siellä turvotusta, mutta niin on ollut ennenkin.
Nyt oon kuitenkin muutamana päivänä ottanu Heinixiä (allergialääke). Kas kummaa, pää ei tunnu niin tukkoiselta, eikä silmäluomia ole turvottanu. Ennen ku taas tänään. Eilen en muistanu ottaa Heinixiä.
Oliskos kuitenkin niin, että nyt on niin paljon siitepölyä ja muuta moskaa ilmassa, että se vaikuttaa minullakin. Siis minulla, kenellä ei mitään allergiaa ole :-O

Huolimatta tästä "käsityötauosta", oon kuitenkin ommellut jotain kivaa. Sitä en ookaan tehnyt pariin vuoteen ollenkaan. Sitäkin ennen tosi vähän.
Oon kuitenkin tyytyväinen lopputulokseen, ja ylpeä itsestäni :-)
Sen lopputuloksen saatte ehkä nähdä vähän myöhemmin ;-)

Näissä tunnelmissa jään pohtimaan, ja yritän opetella rentoutumaan ;-)

Ai joo, pyykit pitää vissiin laittaa ensin kuivumaan...

Ei mittään vikkaa

Tuli siis käytyä siellä hammaslääkärillä - ei vikkaa.
Tarkistutin samalla poskiontelot - ei vikkaa.
Juttelin terkkarille näistä selkä-niskavaivoistakin. Päätettiin sitten varata vielä lääkärille aika. Jospa parin viikon päästä alkais edes jotain selvyyttä löytyä...

Noh, toisaalta helpottaa, ettei hampaista löytyny vikaa.

Voi ahistus, hammaslääkäriin :-(

Eli päätin kuitenki soittaa hammaslääkärille.
Tuo sama hammas, jonka reunasta n. kuukausi takaperin poistettiin murtunut muru, ja paikattiin. Ien on samasta kohtaa taas turvonneen ja ärtyneenoloinen.
Sain ajan vielä tälle samalle päivälle.
Toivottavasti tuo hammaslääkäri ehtis vilkasta samalla tuon toisen puolen alahampaan, joka mulla myös epäilyttää. Siellä on semmonen rako, jonne jää kaikki ruuanmuruset jumiin, eikä niitä meinaa saada millään konstilla pois.

Hyvähän se on päästä tarkistuttamaan hyvissä ajoin.
Ongelmanahan on vain se, että mä pelkään siinä tuolissa. Tai no en enää nykyään kauheesti pelkää, ku tutulle hammaslääkärille pääsen. Mutta mä jännitän siinä niin kamalasti. Puristan käsinojia rystyset valkosena. Sitten tuntuu, ettei saa pidettyä suuta auki. Leukaperät alkaa täristä.
Ja siinä vaiheessa viimeistään alkaa pukata paniikkikohtausta.

Huoh!
Jospa sinne ei mitään isoa operaatiota tarttis tehä, ja pääsis taas suht helpolla pois.

Poskiontelotki voisin samalla käydä tarkistuttamassa, mikäli meidän tk:ssa sattuu olemaan paikalla joku, joka pystyy katsomaan. Tää ku on vaan sellanen "sivutoimipiste", jossa ei toimintaa oo ihan täysipainosesti.

Voihan jännitys ja ahistus... :-(

Edistyy se, pikkuhiljaa.

Paita, kyllä se pikkuhiljaa edistyy. Vaikka epätoivoiselta tuntuukin...
Vaan eipä edisty mikään muukaan.
Lihakset jumissa, pää tukossa, poskia ja hampaitaki pakottaa, naama on turvoksissa.
Enpä oo silti viittiny vaivautua tutkituttamaan poskionteloita tai hampaita. Samanlaisia vaivoja on ollu ennenki, eikä sieltä ennenkään oo vikaa löytyny.
Niskan ja kaulan lihakset ne vihottelee ja säteilee muuallekki.
Vaan kivahan se olis saada tämä tilanne laukeamaan ja helpottamaankin välillä.
Tässä oon ehtiny reilun 1,5v aikana käydä lääkäreillä, tutkituttaa viimeisen päälle poskiontelot ja keuhkotkin, tutkituttaa hampaita monet kerrat, fysioterapeuteilla oon käyny muutamalla, hierojalla käyny, venytelly säännöllisesti, kokeillu monet lääkkeet moneen eri vaivaan, verikokeitakin on otettu vaikka jos mitä ja moneen kertaan...
Vikkaa ei löyvy, eikä mikkää auta.
Venyttelyt ehkä pikkasen auttaa, välillä. Mutta säännöllisestä venyttelystä huolimatta taas on huonompi kausi meneillään.

Oon mää silti saanu edes jotain pientä väsättyä omin käsin viimeiseen SNY-pakettiinikin <3
Vaikka isompaa olisin halunnu tehä, niin pieneen oli tyydyttävä.

Mutta siis en mää aikonu tulla valittamaan vaivojani, vaan kertomaan paidasta. Että kyllä se pikkuhiljaa edistyy.

Vähän mulla meinaa epäilyttää, mahtuuko tuo mulle päälle. Valmiina vasta pääsen sovittamaan, työvälineistä johtuen. Vielä siitä jokunen kerros puuttuu helmasta... Ja hihat...
Halua olis kyllä tehä kerralla loppuun, mutta ku ei nyt pysty.
Hipsulaiselle pahoittelut viivästymisestä <3

Täällä rupes just paistamaan aurinko. Tähän asti on ollu kyllä ihan harmaa päivä. Eilenkin satoi vettä.

Oon joskus talvella ottanu kuvan, mitä tästä tietokoneen edessäolevasta ikkunasta näkyy:

Nyt näkyy tämmöset maisemat:

Ja mulla alkoi taas tänään viikonmittainen kesälomapätkä <3
Harmi vaan, ku isäntä on iltavuorossa, niin ei ehditä koko perheen voimin tekemään mitään kivaa.

Kierroksen viimeinen SNY-paketti

Heti se paketti piti lähteä hakemaan, ku isäntä kotipihaan ajoi :-D

Voihan haikeus...
Se oli tämän kierroksen viimeinen paketti ihanalta SNY:ltäni <3

Boston Sun -lanka. Upeanvärinen <3 . Vyötteen sisällä on ohje kuvan pipoon.
SNY:ni itsetekemä rintaneula (pikkuruiset pipo, sukka ja lapanen, sekä kulkunen).
Aurinkolasit. Mulla ku on nämä silmälasit, niin tarvin kauemmas lähtiessäni lisävahvuuksia silmille. Näkö on kuitenkin sen verran hyvä, että kotipihassa oon monesti ilman rillejä, joten kyllä nämäki arskat käyttöön pääsevät. On ne hienot :-D
Suklaarasiassa olikin kaikkea muuta kivaa, paitsi ei suklaata :-D .
Kaks upeanväristä kynsilakkaa, ja kynsitarrat. Aivan huippua <3
Mandariinintuoksuinen vartalosuihke. Mun lempparituoksua <3 . Mulla oliki sellanen mandariinintuoksuinen hajuvesi, joka valitettavasti pääsi loppumaan.
Ja tuossa putkilossa on kaksi neulaa.

Lapset ja koirulikin saivat herkkuja <3
Tiukkaa teki saada tikkarit kuvaan mukaan, ku oli heti kaks "apuria" roikkumassa pöydässä :-D

Rasiassa oli kaikkea kivaa pikkutilpehööriä käsityöimmeiselle.

Kynsilakat ja -tarrat on aivan ihania. Vaaleansinistä kynsilakkaa mulla oliki tarkotus ostaa, ku se puuttuu vielä mun "varastosta" :-D

EIKÄ SIINÄ VIELÄ KAIKKI!!! SAIN SYNTTÄRILAHJANKI!!!

Avasinki sen heti, päivän etuajassa...

Mielettömän upeaa Parrot-lankaa, Parrot-huivin ohje, ja Addin pyöröt!

Parrot-lankaa ja -huivin ohjeen näinkin ihan vasta jossain blogissa ja ihastelin kovasti <3
Taitaa mennä syksyyn, että saan tehtyä. Mutta ehdottomasti aion tuon tehdä!
Addin puikoista tosiaan ilmoittautumislomakkeessa kerroin, etten oo semmosia nähnytkään.
Paitsi, että minähän ostin yhdet Addit nyt ihan vasta, Hipsulaisen paitaohjetta varten ;-)
Nämä on kuitenki nyt ihan erilaiset, eli tarpeeseen tulevat :-D

Ja oikeassa olit, ihana SNY:ni. Kyllähän minulta tuolta Parrot-huiviinkin puikot löytyy omasta varastostani ;-)

Selvishän se samalla mun SNY:ni henkilöllisyyskin. Akkeli, Louhelan Rouvahan se siellä <3

Aivan mielettömän isot kiitokset ja halaukset ihanasta SNY-kierroksesta <3
On ollu tosi hauskaa ja jännittävää odotella pakettejasi. Jokaikiseen oon ollu todella tyytyväinen <3

Tuunpa vielä paremmalla aikaa tarkemmin tutustumaan Sinun blogiisi.

Paketti oottais postissa

Höh. Tultiin lasten kans äsken kyliltä, ja täällähän ootti sähköpostissa viesti, että paketti olis saapumassa.
Ja postilaatikossa myös oli pakettikortti. Sisältö kertoo "Kesäkivaa ja lankaa".
Lähettäjänä on joku muu, kuin SNY-kierroksen emo, eli olisko tässä paljastumassa mun Salainen Ystäväni <3
Kaikesta päätellen meillä on välimatkaa semmoset pikkasen päälle 250km.

Nyt tarttee vielä muutama tunti jännittää. Siihen asti, että isäntä tulee töistä ja minä pääsen paketin hakemaan.
Lasten kans en äskeisen reissun jälkeen enää jaksa lähtä mihinkään... HUOH!

Blaah-kausi (+ e-kortti SNY:ltä)

Ei tuu valamista, ei vieläkään...
Paita on edenny jonku verran. Keskimäärin pari kerrosta per päivä.
Nyt ei vaan oo jaksanu mikään kiinnostaa. Niska ja selkä ei tykkää - ja siitähän mää en tykkää :-(
Tuntuu, että hampaita ja ikeniäki pakottaa. Oliskohan purukalustossaki jotain häikkää.
Paitsi, että tää niska on kyllä ennenki vastannu tuonne suuhun. Hmmm...

Tai sitte se on tää ikä... Ylihuomenna tulee taas 25v täyteen. Yhdeksättä kertaa jo...
:-D


Ja nyt tarttee lisätä asiaa:
Huomasin just, että mun ihanainen SNY oli lähettäny mulle e-kortin <3
Vinkkailee, että kannattaa postia seurailla <3
Minähän yritän, kiitos kovasti hauskasta siilikortista :-)