Mikä käsityö olet?

Virveriikan blogista bongasin hauskan testin: Mikä käsityö olet?

Olet reipas räsymatto. 

Näet uusia mahdollisuuksia kaikkialla ja nautit, kun keksit uutta käyttöä vanhoille materiaaleille. Tykkäät tehdä reilulla otteella, sentti on mittanauhassasi pienin mitta. Mutta mitä sitä turhaan jännittämään, eikös tässä pitänyt saada valmista ja nauttia tekemisestä?

Osaltaan ehkä tunnistan itseni, osaltaan en.

Vanhojen materiaalien hyötykäyttö on kyllä lähellä sydäntäni, mutta harvemmin jaksan (=viitsin) itse kehitellä uutta käyttötarkoitusta. Enemmän se on mun mieheni hommaa :-)

Ja että reilulla otteella... No joo, ehkä toisaalta. Vaikka toisaalta osaan kyllä olla liiankin pikkutarkka.

Mutta tekemisestä kyllä nautin suunnattomasti, ja valmista pitää tulla :-D

Paitsi, että nyt ei oo mitään valmistunu viime aikoina.

Katselin tuolta, että 18.12. oon laittanu kuvan teemukista ja keskeneräisestä sukasta. 

Tuon sukan oon saanu valmiiksi, ja toiseenkin jo varren. Hitaanlaista on, kun on tarvinu pariinki otteeseen jo purkaa tuota toista sukkaa, kun ei raidat meinaa täsmätä. Kyllä ne kerät samaa värjäyserää on. Taitaa olla ongelma mun käsialassa; pienikin ero tiukkuudessa, niin kohta heittää raita silminnähtävästi.

Ei se mitään haittais, jos omalle porukalle olisin tekemässä, mutta sukkien saaja on sen verran vieraampi, että haluttaa tehdä täydellistä jälkeä ;-)

Jouluntoivotus

Rauhallista, rentouttavaa ja mukavaa joulua teille kaikille <3

 

Joulu sydämessä on se paikka, johon joulu valmistetaan.
Joulua ei voi vain ulkoisesti rakentaa.
Joulunmieli ehkä lahjana annetaan.
Joulumieltä ei voi siis pakottaa.

Joulun kiireet, leipomiset, siivoukset ja lahjojen ostot, tekevät mieleni levottomaksi. Väsyn ja hermostun.
Kuin juoksisin jokajouluista maratonia, niin paljon muistettavaa, tehtävää, jotta pääsisin perille.. Jouluun.

Kun sitten aattoilta on hämärän peitossa ja istun vain hiljaa, katselen kuusta ja kynttilöitäkin, ihmettelen, eikö perille jouluun pääsisi helpommin?

Toivoisin, saavani sellaisen lahjan, että osaisin saapua jouluun, tyhjinkin käsin ilman turhaa kiirehtimistä ja vaatimista. Osaisin tehdä joulustani sellaisen kuin oikeasti jaksan.

Minun jouluni on kuitenkin siellä sydämessäni, siellä ovat myös läheiseni ja lapsuuden jouluihini kuuluneet rakkaani, nyt jo poisnukkuneet.

Varmaan olen jo matkalla sydämeni jouluun, näin toivon.

 

- Poimittu joskus jostain internetin syövereistä

Iltahetki leivinuunin lämmössä

Mukavuudenhalu tais isännän yllättää. Ei jaksanut enää kantaa polttopuita liiteristä, eikä kottikärrytkään lumessa halua kulkea.
Vielä löytyi tallista materiaalia puukelkkaan :-)

Lasten vanhat sukset, lankkua, vanhan sohvan tukirautoja, pari tuntia rauhaisaa aikaa.
Tällanen on lopputulos:

Nyt on uunia lämmitetty. Lapsetkin nukkuu. Olisko talon emännällä lupa ottaa rennosti pikkuhetki, kutomusten ja teekupposen kera?

Lapin Lemmenjuoma - Vihreä Lehtitee

Mausteinen kiinalainen vihreä Sen Cha tee. Lisämakua antaa lakka- ja appelsiiniöljy sekä neilikan ja appelsiini kuoripalat.

Sisältää runsaasti flavonoideja ja mielihyvää tuottavaa L-teaniinia, joka vähentää stressiä, rauhoittaa ja parantaa keskittymiskykyä.

Lasten joulusalaisuudet

Tuolla jossain aiemmassa postauksessa kerroin tekeväni lapsille sukat joululahjaksi.
Tyttö tiesi ja salaili isoveljensä saavan hienot sukat.
Poika puolestaan tiesi ja salaili pikkusiskonsa saavan hienot sukat.

Tässä se aiemmin jo julkaistu kuva.

Sukat on nyt valmiit. Ne paketoitiinkin jo lasten avustuksella, vuorotellen salaa. Ja eiväthän nuo malttaneet odottaa, vaan veivät paketit kuusen alle. Edelleen toisiltaan salaa :-D
Joten joulusalaisuudet on paljastuneet saajilleen, ja kovasti näyttivät tykkäävän <3

 

Ja vielä lähikuvaa varsien kuvioinneista:

Lankoina käytin kätköistäni löytyneitä 7 Veikkoja. Poitsulle vaaleaa turkoosia ja tytölle tuollasta jotain punaista Opi villasukkaa. Taitaa himpun verran vivahtaa lappapuuron sävyyn.

Isäntä asialla

Muutamaan kertaan tuli ääneen "pohdittua", kun eteisessä sais olla enemmän säilytystilaa. Sitä kun vaatetta, pyöräilykypärää sunmuuta kampetta kertyy nelihenkisellä perheellä. Eikä meillä kamalasti kaappitilaakaan ole.
Minähän puhuin sitten, että olispa kiva sellanen korkea, kapea hyllykkö, johon sais vaikka koreja pukattua, että sais vähän kamppeita piiloon.

Isäntä oli tänään yssisseen kotosalla mietiskelly, mitähän materiaalia sieltä tallin puolelta vielä löytyykään.
Siellähän oli. Lankkua, ylijäämälistanpätkää ja siitä viinipullotelineestä ylijääneet pinnasängyn osat.

Jopas olikin näppärä uusi hyllykkö vastassa eteisessä, kun töistä kotiin tulin :-)
Sinne mahtuu 14 koria ja muutama pari kenkiä. Jopa minun pitkävartiset saappaani mahtuvat tönöttämään suorassa :-)

Nyt sitten tarttis saada lisää koreja :-D

Jälleen kämmekkäät

Kämmekkäät tein taas. Tällä kertaa ruskeana. Malli on sama, kuin omissani ja tyttären kämmekkäissä.
Nämä ruskeat pääsivät joululahjaksi työkaverille :-)

Ja sitten vielä kuvaa meidän jouluasetelmasta olkkarin ikkunan alla.
Ekan kuvan otin salaman kera, jotta tuo hirvi-kynttiläsomiste näkyy selvemmin. Toinen kuva on ilman salamaa, jotta mökkikylän valot erottuvat kauniimmin.

Reilu viikko enää jouluun, jopas alkaa jännittää :-D
Lahjat on melkein kaikki ostettu ja paketoitukki. Joulukuusikin on koristeltu jo viikko sitten. Eipähän tarvitse kärsiä joulustressiä :-)
Leppoisaa joulunalusaikaa teillekin :-)

Onnistumista ja epäonnistumista

Eihän niissä edellisessä postauksessa mainitsemissani tyttären kämmekkäissä montaa tovia mennytkään.
Oon jopa ehtiny tehdä samaiselle tyttärelle lapasetkin. Itse hän värit valitsi: turkoosia ja fuksiaa.

Huovutustakin hoksasin vähän kokeilla. Aiemmat huovutuskokeiluni ovat rajoittuneet kahteen patalappuun, jotka onnistuivat hienosti.
Nyt kaivoin kaksi kerää luumupuu-sävyistä Puroa kätköistäni, ja ajattelin kokeilla vanttuita itelleni (tai kenelle niistä sattuukaan sopivat tulemaan). Pohdintaa aiheuttivat lapasten koko, ja langan riittävyys.
Tällaset sain aikaseksi:

Mutta, se pyykkikoneessa huovuttaminen meni sitte jotenki mönkään. Lopputulos on tässä:

Koko olis tyttärelle ihan hyvä, mutta ovat sen verran jämäkkää kamaa, ettei taida tuntua kovin mukavilta lapsen käsissä.

No mutta saatiin me ainaki hyvät naurut, kun lapaset koneesta kaivoin esiin :-D
Vaan sinne meni mun viimeiset Puroni :-(

Joulunodotus meillä on jo hyvässä vauhdissa. Kuusikin koristeltiin tänään lasten kanssa.
Aamulla poika 6v heräsi ennen meitä vanhempia, ja tuli pian huutelemaan, että hän laittoi kahvin tippumaan. Siskonsa kanssa kattoivat pöydänkin.
Ja vielä kun niin reippaasti siivosivat olkkarista romunsa pois ja latasivat pyykkikoneen täyteen pyykkiä, niin ei vaan enää raskinu kuusta kieltää <3

Mukavaa joulunodotusta teille muillekin :-)